Perennoja

Päivänkakkarat kukkivat hienosti jo toisena kesänä siitä, kun saimme ne tuttavaltamme. Mutta silti hävitimme ne kokonaan pihastamme, sillä ne leviävät aivan mahdottomasti. Päivänkakkaran taimia alkoi ilmestyä kesän aikana vähän joka paikkaan. Kaunis kukka, mutta emme jaksa paimentaa sen vaeltelua.

HArjaneilikka on lahja tuttavaltamme. Olemme vasta tutustumassa toisiimme. Taimia on muutama. Siemeniä ilmestyy kukista aika paljon. Mielenkiintoista nähdä, miten kukka leviää ja miltä kasvusto näyttää, kun kukkia on vähän enemmän.

Tämäkin on lahja tuttavaltamme. Jokin kellokukka, mutta mikä????

JAloangervot ovat yksi lempikukkamme. Niitä istutimme etupihalle, jossa on varjoisaa ja kosteaa. Hyvin ovat viihtyneet. Angervoille näyttää olevan tyypillistä, että ne ilmestyvät mullan alta vasta melko myöhään keväällä. Kukkapenkki näyttää pitkään tyhjälle. Olemme istuttaneet angervojen alle pikkutalviota, joka on ainavihanta maanpeitekasvi, ja tulppaaneita. TArkoitus on saada kevääksi jotain katseltavaa siihen saakka kun angervot suvaitsevat ilmestyä esille.

Talvella angervot ovat kauniita talventörröttäjiä. Vielä joulukuun alussa kuivuneet kukat törröttävät lumen keskeltä.

Syysleimuja ostimme torilta. Ne ovat kukkineet jo ensimmäisenä syksynä kauniisti. Näitäkään kukkia emme tunne entuudestaan juurikaan. Tuttavat puhuvat, kuinka syysleimun tuoksu kuuluu syksyyn. Ehkä mekin opimme tuntemaan sen tuoksun joskus, kun kukkia on enemmän.

Myös tämä kukka, eli Malva, on hankittu torilta. Näyttää kasvavan hitaasti. Tämä taimi ostettiin viime syksynä. MAlvasta pitäisi tulla melko korkea iso pensas.

Viimeisenä esittelyssä pihamme alkuperäiskasvi: rantakukka. Se kasvoi tonttimme nurkassa, josta siirsimme sen pois rakennustöiden tieltä. Siirtoja tehtiin useita kertoja ja välillä näytti, että kasvi on jo kuollut. Mutta sitkeästi se pysyi hengissä ja tänä kesänä se on kukkinut upeasti päästyään lannoitettuun multamaahan. Upea kasvi! Ja löytyy rannoilta.