24.3.2008
Laiskottelua ja vähän kylvöhommia..

Pääsiäinen on kohta päättymässä. Olemme olleet kotona ja nauttineet rauhasta tekemättä mitään, laiskotelleet siis :). Ainoita suurempia aktiviteetteja ovat olleet kirjojen lukeminen ja ulkoilu. Luimme mm. Osmo Soinivaaran kirjan Fillarilla Nizzaan. Kirjassa kerrottiin Euroopan kaupungeista ja alueista, joissa olemme itsekin käyneet automatkoilla. Kirja herätti talven uinuneen matkustuskipinän.Piti ihan kaivaa kartta esille ja tutkia Osmon kulkureittiä ja muistella omia reittejämme. Olisi mukava päästä taas omatoimimatkalle johonkin päin Eurooppaa. Ensi kesänä matkustelemme ehkä kuitenkin vain Suomessa, seuraavana kesänä sitten taas vähän kauempana.

Täällä Itä-Suomessa on vielä paljon lunta. Lunta tuli vasta maaliskuussa, mutta nyt se näyttää vain lisääntyvän joka viikko. Tuntuu, että kevät ei saa voittoa sitten millään. Viime vuoden puutarhamuistiossani lukee 16.4.2007 "haravoin perennapenkkejä, tulppaanit ovat 5 cm näkyvillä, krookukset kukkivat". Eli kolmen viikon kuluttua! Tuntuu mahdottomalle, että päästään samaan tänä vuonna - mutta nopeastihan tuo kevät tulee, kun se lopulta on tullakseen.

Alla muutamia kuvia puutarhamme nykytilasta. Hyvässä lumisuojassa on vielä :).







Tässä on meidän pergolan rakennelma, joka jäi kesken viime syksynä. Se on projekti numero yksi sitten, kun lumet sulavat. Tarkoitus on viimeistellä tolpat ja rakentaa kuvassa lähinnä oleville sivuille samanlaiset kaiteet kuin parvekkeessa on sekä ostaa muovikate. Pergola on etelänpuolella taloa ja se rakennettiin, jotta saisimme auringolta suojaa. Pergolan sivuilla on kasvamassa alppi- ja lumikärhö sekä villiviiniä pergolan vihreiksi seiniksi.

Taimiviljelmät juurtuivat ja itivät hyvin olohuoneessa, mutta erityisesti pelargonian taimille paikka oli liian kuuma.

Siirsimme viljelmät varastoon, johon kokosimme kolmen hyllyn kasvattamon. Käytimme sitä jo viimekeväänä ja ihan hyvä oli. Ikkunalle sopii yllättävän paljon taimia.


Varastossa on 120x120 cm ikkuna etelän suuntaan, joten taimet saavat hyvin valoa.

Kylvimme pääsiäislauantaina purkkeihin härmesalviaa, leijonankitoja, nukenkaulusta ja yksivuotisia astereita. Härmesalvian siemenet keräsimme viime syksynä pihamme kasveista. Saapa nähdä, itävätkö ne. Vähän yritimme puhdistaa siemeniä, mutta ne olivat niin pieniä, että kylvimme ne lopulta multaan kukanlehtijäämineen. Lisäksi kylvimme gerberan siemeniä (12 kpl), jotka ostimme syksyllä Kanarian saarilta, Pietarista ostettuja syysleimun siemeniä, monivuotisia alppiastereita ja vähän palavaa rakkautta - jotta saisi sen leiskumaan jo ensi kesänä. Ei ole tietoa, miten kyseinen kukka käyttäytyy, mutta kesällähän sen sitten näkee.

Ja tilasimme Viherpeukaloiden sivuilta ruostekukkan mukuloita (Lucifer) 20 kpl ja kannan juurakoita 5 kpl. Molemmat ovat meille outoja kasveja. Niitä pitää esikasvattaa, sanoo esite. Onneksi olohuoneen ikkunalla on taas tilaa, kun veimme taimet varastoon. Viime kesänä päätimme, että tänä keväänä kasvatamme vähemmän kukkia, mutta näyttää siltä, että paljon niitä on nytkin. Saa nähdä, onko tämä vain tällaista alkuinnostusta uuden pihan kanssa vai pysyvä harrastus.

Kasvien itämisen ja kasvamisen seuraaminen on meille rentouttavaa puuhaa. Käymme tutkimassa taimitarhaamme joka päivä. Ja ulkonakin aloitamme kohta puutarhakierrokset: käymme katsomassa hedelmäpuita, perennojen kasvuunlähtöä jne,jne. Kierrämme siis omaa puutarhaamme päivittäin yhä uudelleen. Välillä on tuntunut, että olemme varmaan jotenkin "omituisia", mutta puutarhalehtiä lukiessa huomaa, että meidän kaltaisiamme on muitakin. Jatkuva kasvien tarkkailu näyttää liittyvän "viherpiipertäjien" elämään, kiinnostukseen kasveja ja niiden kasvattamista kohtaan. Eikä tuo kai ole niin vaarallista, kunhan pysyy omalla tontilla..

Kevättyöt alkaa vaikka ulkona on täysi talvi (1.3.)

1.3.2008
Vaihdoimme varastossa talvehtineet pelargoniat, heliotroopin ja ruusuliisat uuteen multaan. Pelargonit ja ruusuliisat olivat viihtyneet tosi hyvin varastossa (+8 - +10 astetta) talven. Heliotroopissa oli muutama vihreä latvalehti tallella. Mullanvaihdon yhteydessä leikkasimme kasvin lyhyeksi. Juuristo oli täysin kuiva, mutta oksissa oli tuoreutta, joten toimme kasvin olohuoneen lämpimään heräilemään. Alla kuvassa ruusuliisa talven jälkeen.


Mullan vaihdon yhteydessä istuimme pistokkaita kukista. Istukkaat toimme olohuoneeseen lämpimään juurtumaan. Pelargonian pistokkaista pitäisi tulla peruskukat parvekeruukkuihin. TAimetamme sekä riippuja että pystyjä.

Toimme varastosta olohuoneen eteläikkunalle myös oliivipuun, jonka ostimme syksyllä K-raudan puutarhaosastolta. Oliivipuukin talvehti hyvin varastossa. Jonkin verran se varisti lehtiä, mutta ei paljon. Leikkasimme siitä latvat siinä toivossa, että se haaroisi ja tuuhettuisi. Oliivipuu on tarkoitus siirtää kesällä terassin kaunistukseksi.

Kylvimme tomaatin, latva-artisokan, heliotroopin ja verbenan siemeniä. Nämäkin kylvökset ovat alkukasvatuksessa olohuoneen ikkunalla.

9.3.2008
HEliotrooppi on muutamssa päivässä työntänyt ensimmäisiä lehdenalkuja ja osoittanut näin, että on todellakin elävien kirjoissa. Ensimmäisen kerran olemme talvettaneet heliotroopin. Aiomme istuttaa sen isoon ruukkuun kesäksi. Mielenkiintoista nähdä, millainen siitä tulee, kun se on jo alkuunsa iso ja vahvajuurinen.

Tomaatin, artisokan ja heliotroopin kylvöksistä alkaa jo nousta taimia! Verbenan kylvös ei vielä osoita elonmerkkejä. Verbena oli muistaakseni viime keväänäkin aika hidas itäjä.


Vaikka olemmekin aloittaneet kevätkylvöt, näyttää ulkona vielä talviselta. Lunta on täällä Itä-Suomessa paljon ja jäniksiltä näyttää ruoka loppuneen metsissä, koska ne ovat viime viikkoina siirtyneet puutarhakasvien kimppuun. Meidänkin puutarhassa rajapensaista norjanangervojen ja idänvirpiangervojen taimet on syöty lumirajaan saakka. Sen sijaan kiiltotuhkapensas ei näytä jäniksille ainakaan vielä kelpaavan. Ehkä ensi talvena angervot on suojattava verkolla, jotta ne pääsee kasvamaan isommaksi.
Myös yhdestä omenapuusta on syöty pari alaoksaa verkon silmästä. Eli jänis on työntänyt päänsä verkon silmästä! Olisi ollut hauska nähdä tilanne. Onneksi kaula ei ole yltänyt puun varteen saakka.

Puutarha ja puutarhurit lepotilassa..

Ruukkujen pelargonioista veimme osan varastoon talvettumaan. Joka väriä yksi kappale: riippuja ja pystyjä. Lämpötila varastossa on n. 10 astetta ja se näyttää olevan hyvä. Hyvin kasvit ovat viihtyneet. Kokeilemme ensimmäisen kerran heliotroopin talvettamista. Tammikuun lopussa kasvissa on vielä muutama vihreä lehti - ehkä pysyy hengissä kevääseen saakka. Varastossa talvehtii myös oliivipuu. Näyttää kestävän talven melko hyvin. Muutamia lehtiä on varissut, ei muuta.

KAsvien syysvärit ovat aika upeita. Yläkuvassa kurjenpolven lehtiä, alakuvassa taitaa olla päärynäpuu (en ole varma enää).




Nuoret puuntaimet suojasimme myyriltä runkosuojalla. Lisäksi maan alla on verkkokaukalo, mihin taimi on istutettu, noin puolen neliön kokoinen. TAimen ympärillä on lisäksi jäniksiltä suojaava verkko. Vihreä verkko on tukeva ja kesällä se maastoutuu hyvin puutarhaan värinsä puolesta.



Grönlanninhanhikki huurteella kuorrutettuna.. Alla lisää lumen ja huurteen koristelemia kasveja ja ruohoa. Monivärinen kukkaloisto on vaihtunut valkoiseen ja ruskean eri sävyihin. Yksinkertaisen kaunista.

Kummityttö testaa uutta nurmikkoa kesällä 2007

Ruukkuviljelmiä Euroopanmatkalta kesällä 2007

Patio ja kiveykset

Pation rakensimme keväällä 2007 painekyllästetystä uritetusta puusta 40 cm sorapatjan ja 5 cm tyroxsin päälle. Pation päälle rakennetaan kevällä 2008 pergola. Patio on etelän suuntaan ja siksi pergola katetaan. Näin patiolle saadaan vähän auringon suojaa ja käyttöä myös sateella. Pation reunalle olemme istuttaneet alppi- ja lumikärhön ja kärhöjen juuristoa varjostamaan pikkujasmikkelita. Pation länsireunalla on koivuangervoja ja kulmauksessa Fanal-kirsikkapuu. Tavoitteena on, että kasvillisuus aikanaan maastoutaa pation muun pihan yhteyteen. Kärhöt tuntuvat viihtyvän ja kasvoivat kovasti jo ensimmäisenä kesänä.


Puupation jatkeeksi ladoimme vanhoista Rautaruukin masuuniuunitiilistä katteen. Vanhoista tiilistä tuli yllättävän hyvä ja persoonallinen alue talon ja kukkapenkin väliin. Eikä maksanut muuta kuin kuljetuskustannukset. Myös patiolla näkyvät penkit ja pöytä ovat "kierrätystavaraa". Ne teimme talon rakennustyömaan ylijääneistä höylätyistä lankuista. Tuuli ei kalusteita heittele, ovat ne sen verran painavia :). Ja saatiin riittävän pitkä pöytä (yli 2 m) isommallekin porukalle istua ja naatiskella. Kunhan se pergola saadaan vielä pöydän ympärille, niin vihreän aurinkosuojan voi siirtää muualle. Se on vähän hankala suoja isolle pöydälle.

Perennojen taimikasvatusta

Olemme harjoitelleet perennojen kasvatusta siemenistä. Hankimme siemeniä Maatiaiset ry:n kaupasta Helsingistä ja netin kautta.

Tässä kuvassa on mirrinminttua toisen kasvuvuoden keväällä. Ensimmäisenä kesänä taimet kasvoivat noin 5 cm mittaisiksi. Toisena keväänä taimet vahvistuivat ja haaroivat ja saimme levitettyä niitä kasvualueen reunaan 4-5 metrille. Kesällä kasvit jo vähän kukkivat. Ensi kesänä toiveissa on rehevä minttureunus.

Alla olevassa kuvassa on huhtikuussa 2007 kasvihuoneessa esikasvatettua, monivuotista loistosalviaa. Vielä kesäkuun alussa salvian taimet olivat lähes maanmyötäisiä, nelilehtisiä reppanoita, mutta kesän aikana ne kasvoivat ja vahvistuivat ja kukkivat sitten heinä-elokuussa jo aika hyvin. Loistosalvia näyttää olevan siis aika helppo kasvatettava. Tai ensi keväänä sitten näkee, miten se selvisi talven yli.


Tässä on syksyllä 2006 kylvettyjä taimia: ritarinkannuksia, jalopähkämöitä ja akileijoja. Niiden siemenet piti kylvää pussissa olleen ohjeen mukaan syksyllä, jotta siemenet saavat kylmäkäsittelyn. Kylvimme siemenet laakeaan styroxlaatikkoon ja jätimme laatikon ulos. Keväällä laatikosta alkoi ilmestyä taimia! Istutimme ne ennen kesälomalle lähtöä penkkiin. Taimet, varsinkin akileijan taimet, olivat lähes mikroskooppisen pieniä, mutta kesän aikana ne vahvistuivat sen verran, että ne jo löytää mullan seasta kunnolla. Ensi keväänä näkee sitten, miten taimet menestyivät talven yli.

Mustissa muovilaatikoissa on kesällä kylvettyjä kurjenpolven ja kurjenmiekan siemeniä. Siemenpussissa luki, että siemenet kylvetään loppukesästä ja että siemenet itäisivät sitten seuraavana keväänä, kunhan ne on ensin saanut lämpökäsittelyn ja talvella kylmäkäsittelyn. Kurjenpolven taimia ilmestyi laatikoista kuitenkin aika monta jo syksyllä. En tiedä, mitä teimme väärin ja miten lie nuo pienet taimet säilyvät talven yli. Laatikoissa on puukolla tehtyjä isoja reikiä, jotta vesi ei jää seisomaan laatikkoon.


Tähänastinen kokemus perennojen kasvatuksesta siemenistä on positiivinen. Olemme varmaan sattumoisin valinneet helppoja kasveja. Jos jaksaa odottaa pari vuotta eikä odota taimista heti täysikokoisia kasveja, siemenkasvatus on halpa tapa saada perennoja enemmänkin.