24.3.2008
Laiskottelua ja vähän kylvöhommia..

Pääsiäinen on kohta päättymässä. Olemme olleet kotona ja nauttineet rauhasta tekemättä mitään, laiskotelleet siis :). Ainoita suurempia aktiviteetteja ovat olleet kirjojen lukeminen ja ulkoilu. Luimme mm. Osmo Soinivaaran kirjan Fillarilla Nizzaan. Kirjassa kerrottiin Euroopan kaupungeista ja alueista, joissa olemme itsekin käyneet automatkoilla. Kirja herätti talven uinuneen matkustuskipinän.Piti ihan kaivaa kartta esille ja tutkia Osmon kulkureittiä ja muistella omia reittejämme. Olisi mukava päästä taas omatoimimatkalle johonkin päin Eurooppaa. Ensi kesänä matkustelemme ehkä kuitenkin vain Suomessa, seuraavana kesänä sitten taas vähän kauempana.

Täällä Itä-Suomessa on vielä paljon lunta. Lunta tuli vasta maaliskuussa, mutta nyt se näyttää vain lisääntyvän joka viikko. Tuntuu, että kevät ei saa voittoa sitten millään. Viime vuoden puutarhamuistiossani lukee 16.4.2007 "haravoin perennapenkkejä, tulppaanit ovat 5 cm näkyvillä, krookukset kukkivat". Eli kolmen viikon kuluttua! Tuntuu mahdottomalle, että päästään samaan tänä vuonna - mutta nopeastihan tuo kevät tulee, kun se lopulta on tullakseen.

Alla muutamia kuvia puutarhamme nykytilasta. Hyvässä lumisuojassa on vielä :).







Tässä on meidän pergolan rakennelma, joka jäi kesken viime syksynä. Se on projekti numero yksi sitten, kun lumet sulavat. Tarkoitus on viimeistellä tolpat ja rakentaa kuvassa lähinnä oleville sivuille samanlaiset kaiteet kuin parvekkeessa on sekä ostaa muovikate. Pergola on etelänpuolella taloa ja se rakennettiin, jotta saisimme auringolta suojaa. Pergolan sivuilla on kasvamassa alppi- ja lumikärhö sekä villiviiniä pergolan vihreiksi seiniksi.

Taimiviljelmät juurtuivat ja itivät hyvin olohuoneessa, mutta erityisesti pelargonian taimille paikka oli liian kuuma.

Siirsimme viljelmät varastoon, johon kokosimme kolmen hyllyn kasvattamon. Käytimme sitä jo viimekeväänä ja ihan hyvä oli. Ikkunalle sopii yllättävän paljon taimia.


Varastossa on 120x120 cm ikkuna etelän suuntaan, joten taimet saavat hyvin valoa.

Kylvimme pääsiäislauantaina purkkeihin härmesalviaa, leijonankitoja, nukenkaulusta ja yksivuotisia astereita. Härmesalvian siemenet keräsimme viime syksynä pihamme kasveista. Saapa nähdä, itävätkö ne. Vähän yritimme puhdistaa siemeniä, mutta ne olivat niin pieniä, että kylvimme ne lopulta multaan kukanlehtijäämineen. Lisäksi kylvimme gerberan siemeniä (12 kpl), jotka ostimme syksyllä Kanarian saarilta, Pietarista ostettuja syysleimun siemeniä, monivuotisia alppiastereita ja vähän palavaa rakkautta - jotta saisi sen leiskumaan jo ensi kesänä. Ei ole tietoa, miten kyseinen kukka käyttäytyy, mutta kesällähän sen sitten näkee.

Ja tilasimme Viherpeukaloiden sivuilta ruostekukkan mukuloita (Lucifer) 20 kpl ja kannan juurakoita 5 kpl. Molemmat ovat meille outoja kasveja. Niitä pitää esikasvattaa, sanoo esite. Onneksi olohuoneen ikkunalla on taas tilaa, kun veimme taimet varastoon. Viime kesänä päätimme, että tänä keväänä kasvatamme vähemmän kukkia, mutta näyttää siltä, että paljon niitä on nytkin. Saa nähdä, onko tämä vain tällaista alkuinnostusta uuden pihan kanssa vai pysyvä harrastus.

Kasvien itämisen ja kasvamisen seuraaminen on meille rentouttavaa puuhaa. Käymme tutkimassa taimitarhaamme joka päivä. Ja ulkonakin aloitamme kohta puutarhakierrokset: käymme katsomassa hedelmäpuita, perennojen kasvuunlähtöä jne,jne. Kierrämme siis omaa puutarhaamme päivittäin yhä uudelleen. Välillä on tuntunut, että olemme varmaan jotenkin "omituisia", mutta puutarhalehtiä lukiessa huomaa, että meidän kaltaisiamme on muitakin. Jatkuva kasvien tarkkailu näyttää liittyvän "viherpiipertäjien" elämään, kiinnostukseen kasveja ja niiden kasvattamista kohtaan. Eikä tuo kai ole niin vaarallista, kunhan pysyy omalla tontilla..