lauantai 17. marraskuuta 2007

kesäkukkia kesällä 2007

Pihassamme ei ole montaakaan keltaista kukkaa. Emme jostain syystä halua niitä. Mutta auringonkukista pidämme. Ne tuovat syksyyn valoa ja hyvää mieltä. Auringonkukan kukka on vähän kuin orvokillakin - kuin kasvot - iloiset ja hyväntuuliset kasvot.

Pistelimme kesäkuun alussa tontin takalaidan isoon perennapenkkiin useampaan kohtaan muutaman pussillisen verran auringonkukan siemeniä. Taimet nousivat aikanaan omatoimisesti maasta, ilman sen kummempaa huolenpitoa ja kukkivat syksyllä , kun muut kukat jo lopettelivat kukintaansa.

Auringonkukkamme ovat meillä matalia, 50-90 cm korkuisia. Niitä ei tarvitse tukea ja ne kukkivat korkeita auringonkukkia aiemmin.



Oranssit kehäkukat ovat pihamme toinen, helppohoitoinen syyskukka. Kylvämme niitäkin reilusti eri puolille pihaa.


Krassit kasvavat myös ilman suurempaa vaivaa. Pistelemme krassien siemeniä kukkapenkkeihin ja sieltä ne nousevat ja kiipeilevät pienellä avustuksella. Kermanvärinen krassi on suosikkimme.

Salvia on yksi lempikukistamme. Tässä yksivuotinen versio, jossa ylimmäiset lehdet sinertyvät eli kasvi ei tee varsinaista kukkaa vaan kukkii lehdillä. Kukkii pitkään.


Heliotrooppia olemme kasvattaneet kahtena kesänä. Kesällä 2006 kirvat vaivasivat kasvia ja siksi ne eivät päässeet oikein kunnolla kasvuun. Tänä kesänä kasvit ovat saaneet olla terveitä ja kukkivat hienosti. Heliotroopin kukat ovat syvän tumman violetit ja tuoksuvat vanilijalle. Tumma violetti väri on upea. Se on kuin tummaa samettia. Jos kukkaan voi rakastua, niin tähän kukkaan Riitta rakastui täysin.

Heliotrooppi on arka kylmälle. Taimet paleltuivat kasvihuoneen lattialla ja olimme heittää ne pois, mutta Jorma halusi vielä kokeilla, lähtisivätkö ne uudelleen kasvuun. Ja lähtiväthän ne! Ja kukkivat kiitokseksi kesällä aivan mahtavasti.

Syksyllä otimme yhden heliotroopin kukkaruukkuun ja veimme viileään varastoon. TArkoitus on kokeilla säilyykö se siellä talven yli. Ainakin joulukuun alussa kasvi on vielä nipin napin hengissä.


Saimme ensimmäiset leijonankitamme Anitta-tädiltä. Kukka on kai vanha perenna. Seuraavana keväänä päätimme kokeilla, saisimmeko itse kasvatettua niitä. HAnkimme tummanpunaisten kukkien siemeniä. Siemenet itivät, mutta kukat olivat oranssin punaisia (hyi!). Kun ensimmäiset kukat olivat kukkineet ruukuissa, olimme heittää kukat roskiin: leijonankidat näyttivät rumilta roikuloilta, jotka harottivat joka suuntaan. Mutta annoimme niiden kuitenkin jäädä paikoilleen ja muutaman viikon päästä taimet olivat haaroneet ja täynnä kukkia. Kukkia riittikin sitten pakkasiin saakka.

Tänä kesänä hankimme taas punaisten leijonankitojen siemeniä. Ensimmäisten kukkien jälkeen leikkasimme kuihtuneet kukat pois. Sen jälkeen taimet haarovat ja kukinta on upea.



Asterit ovat myös helppoja kesäkukkia. Niitä on hyvin erilaisia. Alla tämän kesän uutuus (CAllistephus chinensis `Cool´). Kukka on upea. Se loistaa kuin lamppu!





Matala, pensasmainen kesäasteri Milady.

Korkea, n. 90 cm, kesäasteri. Isot päivänkakkaramaiset kukat.




Nukenkaulus perennapenkin reunuskasvina.


Orvokkien värivalikoimaa pihastamme...






Ei kommentteja: